Suomen polku rahapelilisensseihin: Huoli siirtymisestä pimeille markkinoille

Suomi on valtavan murroksen kynnyksellä rahapelihistoriassaan. Tämä pohjoismainen maa, jolla on yksi maailman korkeimmista rahapelien osallistumisasteista, on luopumassa pitkäaikaisesta valtionmonopolistaan. Uusi lisenssimalli astuu voimaan 1. heinäkuuta 2027, jolloin markkinat avautuvat yksityisille online-kasino ja urheiluvedonlyöntioperaattoreille. Tähän asti valtionyhtiö Veikkaus on pitänyt kaikkia kortteja käsissään, mutta sen markkinavoima on näkyvästi murenemassa. Siinä missä Veikkauksen Gross Gaming Revenue (GGR) oli 1,8 miljardia euroa vuonna 2017, luku putosi noin 931 miljoonaan euroon vuoteen 2025 mennessä. Tämä osoittaa selvästi, että suomalaiset pelaajat ovat jo siirtyneet muualle.

Asiantuntijoiden ja valtamedian keskuudessa kasvaa huoli siitä, että suunniteltu sääntely saattaa olla niin tiukkaa, että säännöstelty markkina häviää lopulta offshore-vaihtoehdoille. Keskustelu pyörii ensisijaisesti vahvojen vastuullisen pelaamisen toimenpiteiden ja taloudellisen houkuttelevuuden tasapainottamisen ympärillä. Jos kynnys lisensoiduille toimijoille on liian korkea, asiakkaat siirtyvät sääntelemättömiin tiloihin, joissa turvatoimia ei ole. Suomessa niin sanotun kanavointiasteen — eli säännellyillä markkinoilla tapahtuvan pelaamisen osuuden — arvioidaan olevan tällä hetkellä vain noin 50 prosenttia. Vuosikymmen sitten tämä luku oli vielä ylpeät 90 prosenttia.

Lukuja ja faktoja

Pienestä väkiluvustaan huolimatta Suomen markkina on erittäin houkutteleva operaattoreille. Vuodelle 2026 ennustetaan yhteensä noin 1,9 miljardin euron Gross Gaming Revenue (GGR) -tuloa. Tästä noin 1,1 miljardia euroa tulee pelitarjonnasta ja 269 miljoonaa euroa urheiluvedonlyönnistä. Online-sektori on erityisen vaikuttava: lähes 81 prosenttia Suomen arvioidusta kokonais-GGR:stä kertyy digitaalisten kanavien kautta. Uusi laki määrää, että lisensoitujen online-toimijoiden on maksettava 22 prosentin kiinteä vero GGR:stään. Lisäksi vaaditaan vuotuisia valvontamaksuja, jotka vaihtelevat 4 000 eurosta jopa 434 000 euroon liikevaihdosta riippuen. Jälkimmäinen koskee yrityksiä, joiden vuotuinen GGR on vähintään 50 miljoonaa euroa.

Katseet rajan taakse Ruotsiin toimivat varoituksena monille tarkkailijoille. Ruotsi avasi markkinansa vuonna 2019 ja tavoitteli 90 prosentin kanavointiastetta. Ruotsin peliviranomainen Spelinspektionen on kuitenkin myöntänyt, että tämä tavoite on saattanut olla liian kunnianhimoinen. Vaikka maassa on nykyään noin 100 aktiivista lisenssiä, pimeät markkinat pysyvät sitkeinä. Ruotsin verkkopeliyhdistys BOS:n Daniel Valiollahi on kritisoinut sitä, että viranomaisilta puuttuu usein tarvittavat valtuudet toimia ulkomaille sijoittautuneita operaattoreita vastaan.

Tausta

Liberalisoinnin onnistumiseen kohdistuu merkittävää poliittista painetta. Tavoitteena ei ole vain läpinäkyvyys, vaan myös niiden verotulojen turvaaminen, joita hallitus menettää monopolin heikkenemisen vuoksi. Ehdotetut bonusten ja markkinoinnin rajoitukset herättävät kuitenkin skeptisyyttä. Veikkauksen Jarkko Nordlund huomautti, että tulevasta kehityksestä puuttuu tällä hetkellä todella tehokkaat mekanismit maksujen estämiseksi pimeiden markkinoiden toimijoille. Kriitikot vaativatkin Suomen sääntelyviranomaiselta aktiivisempaa otetta kuin tällä hetkellä on suunniteltu.

"Tavoitteena ei ole pelkästään rahapelaamisen säänteleminen, vaan myös pelaajien taivutteleminen pysymään säännellyillä markkinoilla, joilla viranomaiset voivat valvoa vastuullisen pelaamisen toimenpiteitä ja kuluttajansuojaa." - Nimeämätön lainaus, Helsinki Times (FocusGN:n kautta)

Haasteena on se, että suomen kielen käyttöä verkkosivustoilla valvotaan tulevaisuudessa tiukasti. Aiemmin harmaiden markkinoiden toimijoille oli laillista ylläpitää suomenkielisiä sivustoja, kunhan ne eivät markkinoineet suoraan Suomessa. Tämä muuttuu vuodesta 2027 alkaen. Silti kysymys kuuluu, voidaanko teknisiä estoja tai taloudellisia seuraamuksia todella valvoa sellaisia offshore-yrityksiä vastaan, joilla ei ole fyysistä läsnäoloa EU:ssa.

Miksi se on tärkeää saksalaisille pelaajille

Suomen kehitys on erittäin merkityksellistä saksalaisille pelaajille, koska Saksa valitsi samankaltaisen tiukan sääntelyn tien vuoden 2021 rahapelisopimuksella (GlüStV 2021). Suomen huolet heijastavat Saksassa käytyjä keskusteluja. Saksassa 1 000 euron kuukausittainen talletusraja ja 1 euron panosraja kolikkopelien kierrosta kohden aiheuttavat usein turhautumista. Lisäksi LUGAS-järjestelmä seuraa pelitaukoja ja rajoja eri alustojen välillä. Ne, jotka kokevat nämä tiukat saksalaiset säännöt rajoittavina, tuntevat usein houkutusta etsiä lisensoimattomia vaihtoehtoja. Suomi on nyt saman tehtävän edessä: luoda järjestelmä, joka on turvallinen, mutta joka ei tukahduta pelikokemusta siinä määrin, että käyttäjät siirtyvät kryptokasinoille ilman mitään suojaa.

Mitä se tarkoittaa GGL-lisensoiduille kasinoille

Kasinot, joilla on Saksan yhteisen rahapeliviranomaisen (GGL) lisenssi, ovat jatkuvassa kilpailussa pimeiden markkinoiden kanssa. Suomen tilanne osoittaa, että korkeat verokannat (Saksassa 5,3 prosenttia jokaisesta kolikkopelipanoksesta) ja jäykät bonusvaatimukset voivat vaarantaa kanavoinnin. GGL-lisensoitujen tarjoajien on korostettava lisäarvoaan oikeusvarmuuden ja nopean pelaajasuojan kautta, samalla kun ne toivovat viranomaisten ryhtyvän päättäväisiin toimiin laittomia toimijoita vastaan. Suomen suunnitelma käyttää maan kieltä laittomuuden kriteerinä voisi toimia mallina GGL:lle entistä tiukempien toimenpiteiden toteuttamiseen saksalaisia asiakkaita tavoittelevia ulkomaisia tarjoajia vastaan. Lopulta Suomen esimerkki osoittaa, että lailliset markkinat toimivat vain, jos lailliset tarjoukset pysyvät kilpailukykyisinä.